Vuonna 1848 Saksassa tapahtui jotain tavattoman jännittävää: kansallinen herääminen levisi maahan kuin metsäpalo. Vallitsevaa järjestelmää kyseenalaistettiin, vapauden ja yhdistymisen huuto kaikui kaduilla, ja ihmiset kokoontuivat vaatimassa muutosta. Tässä myrskyisessä kontekstissa syntyi Frankfurtin parlamentti – ainutlaatuinen kokous, joka kokosi edustajia eri saksalaisista valtioista yrittäen löytää ratkaisua maansa hajaannukseen ja luoda vahvempi Saksan tulevaisuus.
Frankfurtin parlamentti oli tuolloisen ajan poliittiseen ilmapiiriin nähden vallankumouksellinen instituutio: se kokoontui vastaamaan kansan vaatimuksiin ja etsimään keinoja yhdistää Saksa yhdeksi valtioksi. Tämän historiallisen tapahtuman keskiössä oli merkittävä hahmo, juristi ja poliitikko Johann Gustav von Scharnhorst.
Scharnhorstin ajatukset ja toimet olivat olennaisia Saksan tulevan yhdentymisen kannalta. Hän näki Saksan hajaannuksen haasteena ja uskoi vahvasti yhden valtion tarpeellisuuteen. Scharnhorsti oli vahvasti mukana Preussin armeijan uudistamisessa ja piti tärkeänä modernia sotilaallista järjestelmää, joka voisi turvata Saksan tulevaisuutta.
Frankfurtin parlamentti kesti noin vuoden ajan (1848-1849) ja sen aikana keskusteltiin monista tärkeistä asioista: Saksan perustuslaista, valtion muodosta ja johtoajasta. Parlamentti päätti lopulta kruunata Preussin kuninkaan Friedrich Wilhelmi IV:n Saksan keisariksi.
Friedrich Wilhelm IV:n vastaus Frankfurtin parlamentin tarjoukseen oli kuitenkin pettymys monille: hän kieltäytyi ottamasta kruunua, koska piti parlamenttia vallankumouksellisena ja epäluotettavana instituutiona. Tästä seurasi lopulta parlamentin hajaannus ja unelma yhdistyneestä Saksasta kariutui – ainakin hetkeksi.
Scharnhorst, vaikkakin kuoli jo vuonna 1813, oli yksi monista ajattelijoista ja poliitikoista, jotka olivat olleet vahvasti mukana Saksan kansallisen heräämisen ja yhdistymisen keskustelussa. Hänen näkemyksensä ja työnsä Preussin armeijan uudistamisessa vaikuttivat merkittävästi myöhempään saksalaiseen politiikkaan.
Frankfurtin parlamentti on historiaa täynnä kiehtovia yksityiskohtia:
-
Vaalijärjestelmä: Parlamenttiin valittiin edustajia eri saksalaisista valtioista, mutta vaalijärjestelmä ei ollut yhtä tasa-arvoinen kuin nykyaikana.
-
Kansallisuusriidat: Saksassa oli tuolloin useita kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisia alueita, joilla oli omia vahvoja identiteettejä. Frankfurtin parlamentti yritti löytää kompromisseja näiden eri ryhmien välillä.
-
Kriittinen analyysi: Monet historioitsijat ovat kritisoineet Frankfurtin parlamenttia siitä, että se oli liian keskitetysti Preussin valtaa edustava ja että se ei onnistunut ottamaan huomioon kaikkien saksalaisten kansallisryhmien tarpeita.
Seuraavassa taulukossa esitetään lyhyesti tärkeimmät tapahtumat Frankfurtin parlamentin aikana:
Päivämäärä | Tapahtuma |
---|---|
18.5.1848 | Frankfurtin parlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran |
Kesäkuu 1848 | Parlamentti hyväksyy Saksan perustuslakihankkeen |
Maaliskuu 1849 | Friedrich Wilhelm IV kieltäytyy kruunusta |
Toukokuu 1849 | Frankfurtin parlamentti hajotetaan |
Johann Gustav von Scharnhorst ja Frankfurtin parlamentti ovat edelleen merkittäviä symboleita Saksan historiassa. Vaikka parlamentin pyrkimys yhdistää Saksa ei tuolloin onnistunut, se loi pohjan tuleville saksalaisille kansallisliikkeille ja lopulta johti Saksan valtion syntymiseen vuonna 1871. Scharnhorstia muistetaan edelleen Preussin armeijan uudistajana ja ajattelijana, joka uskoi vahvasti Saksan yhtenäisen tulevaisuuden tärkeyteen.