Bertelsmann Stiftungin Deutschlandtrend -tutkimus paljastaa nuorten pettymyksen Saksan poliittisiin instituutioihin ja herättää keskustelua tulevaisuuden suunnasta

Saksassa 1960-luvulla syntyneiden sukupolvien kasvattaminen oli varsin erilaista. Toisen maailmansodan jälkeinen Saksa rakennettiin uudelleen demokratian periaatteilla, ja nuorten mielissä kansalliseen identiteettiin kuului vahva usko oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Nämä arvot juurtuivat syvälle yhteiskuntaan ja vaikuttivat politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen.

Mutta mitä tapahtui? Miten saksalaiset nuoret, jotka kasvoivat vahvan demokratiaintrustina, ovat alkaneet kyseenalaistaa instituutiot, joita heidän vanhempansa rakensivat?

Bertelsmann Stiftungin “Deutschlandtrend” -tutkimus paljastaa dramaattista muutosta nuorten ajattelutavassa. Tutkimus, johon osallistui yli 1000 saksalaista 16-29-vuotiasta, osoitti, että lähes puolet nuorista ei luota Saksan poliittisiin instituutioihin. Pettymys on merkittävä: nuorten mielestä politiikka on etääntynyt tavallisista ihmisistä ja ajaa vain valitun eliitin etuja.

Tutkimustulokset ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka Saksan demokratiaa voidaan vahvistaa ja tehdä uudelleen houkuttelevammaksi nuorelle sukupolvelle. On selvää, että pelkkä historiallinen perintö ei riitä enää kannattelemaan uskoa demokratiaan.

Tässä vaiheessa on tärkeää esitellä Armin Laschet, entinen Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri ja CDU:n (Kristenskdemokraattinen Unioni) poliitikko, joka oli yksi Saksan konservatiivisimpien ehdokkaiden kanslerivaaleissa 2021. Laschetin kampanjaa leimasi vahva vetoomus perinteisiin arvoihin ja Saksan menestyksen historiaan. Hän esitti itseään kokeneena ja vakaana johtajana, joka voi jatkaa Angela Merkelin politiikkaa.

Laschet oli kuitenkin joutunut vastaamaan kritiikkiin siitä, että hänen näkemyksensä olivat liian vanhanaikaisia ​​ja etääntyneet nuorten tarpeista. Kriitikot väittivät, että Laschet ei osannut ottaa kantaa nykyajan haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen, sosiaalisen eriarvoisuuden ja digitaalisen vallankumouksen vaikutuksiin.

Laschetin kampanjaa leimasi myös “Deutschlandtrend”-tutkimuksen tulosten valossa merkittävä ristiriita. Hän pyrki voittamaan nuorten äänet vetoamalla perinteisiin arvoihin ja Saksan menestykseen, mutta samalla tutkimus osoitti, että nuorilla on vahva epäluottamus poliittisiin instituutioihin ja vanhaan järjestelmään.

Laschetin tappio kanslerivaaleissa 2021 oli merkittävä käännekohta Saksan politiikassa. Se osoitti selvästi, että vanhat kaavat eivät enää toimi nuorille.

Laschet ja nuorten pettymys: Syitä ja seurauksia

Mitä syitä on nuorten pettymykselle Saksan poliittiseen järjestelmään?

Laschet, perinteisten arvojen kannattajana, ei onnistunut vastaamaan nuorten tarpeisiin. Hänen tappionsa osoitti, että Saksan poliittiselle kentälle on kiireesti saatava uutta energiaa ja näkökulmia.

Nuorten pettymys poliittiseen järjestelmään vaatii ratkaisua. Saksalla on etunsa, että se on vakaasti demokratia. Mutta tulevaisuuden vahvistamiseksi on löydettävä keinoja osallistaa nuoria päätöksentekoon ja kuunnella heidän näkökulmiaan.

Tulevat sukupolvet ovat Saksan tulevaisuus. On tärkeää, että he tuntevat olevansa osa demokraattista prosessia ja uskovat, että ääniään kuullaan.

Saksan poliittisten instituutioiden on kehityttävä ja vastaamaan 21. vuosisadan haasteisiin. Vain silloin nuorten pettymys voi muuttua uudelleen syntyneeksi uskoksi Saksan demokratiaan.